Haastelua

1. Millä perusteella valitsit koirasi, mikäli sinulla oli mahdollisuus valita?

Huugo valittiin pentueesta sillä perusteella, että se vaikutti pentueen lupaavimmalta urokselta näyttelyiden suhteen. Huugon veljen hännänpäästä oli emä raapaissut vahingossa latvan pois, ja v-mäinen tuomari saattapi sellaisesta rokottaa ell-lausunnoista huolimatta (kun se hännän typistäminen näillä on kiellettyä). Ja Huugolla oli kaikkein karkein karva. Rölli valittiin tasan sen takia, että se nyt sattui olemaan ainoa poika pentueessa :D

2. Entä koirasi kasvattajan?

Kasvattaja löytyi eräänä joulukuisena päivänä, kun töissä sattui olemaan hiljaista. Selailin ajankuluksi käppänäliiton pentuvälityssivustoa, ja sieltä löysin tien kennel Nimare'sin sivuille ja tykkäsin lukemastani. Erityisesti viehätti kennelin pienuus ja se, että se oli kohtuullisen matkan päässä Oulusta. Lisäksi sinne odotettiin musta-hopeita käppänävauvoja syntyväksi. Ja Röllin kohdallahan kasvattajaa ei varsinaisesti valittu, kun Rölli oli "takuukorjaus" :D

3. Kuvaile tyypillistä päivääsi koirasi kanssa.

Aamulla Rölli tulee herättelemään viimeistään puoli kahdeksan maissa, se hyppää sängyn reunalle kurkkimaan, eikö joku jo veisi ulos. Ylöspääsemisen jälkeen Huugo täytyy vielä kalastaa häkin uumenista, se kun tahtoisi nukkua pitkään, eikä ymmärrä miksi tuo pikku touho haluaa nousta ennen aurinkoa :D Vielä ennen pissalle menoa laitetaan Röllin nappulat turpoamaan ja sitten ulos. Ulkoilun jälkeen ruokitaan koirat. Ruoan jälkeen uudestaan ulos ja sitten ansaittu ruokalepo ;) Emännän aamusta riippuen pojat lepäävät joko sohvalla kainalossa tai omassa häkissään. Ja jos emäntä lähtee kouluun aamulla, Rölli pääsee ennen ruokaa pitemmälle lenkille.  Koulun jälkeen pojat pääsevät pissalle taas, ja riipuen vähän ajankohdasta saavat taas ruokaa. Ruoan annetaan laskeutua jonkun aikaa, ja sitten Rölli pääsee lenkille. Röllin lenkin jälkeen Huugo pääsee omalle lenkilleen. Illasta pentusen kanssa puuhaillaan mitä milloinkin; Rölliä opetetaan pöydälle tai muuten opetellaan uusia taitoja, Huugokin harjataan, tai sitten vaan makoillaan sohvalla. Iltapalan jälkeen pojat yleensä rauhoittuvat yöunille. Tämän lisäksi Rölli toki kerkeää touhuamaan kaikenlaisia tuhmuuksia lakkaamatta, ja sitä saa olla komentamassa pois kielletyistä touhuista :D

4. Tunnetko löytäneesi oman rotusi vai vieläkö etsintä jatkuu - miksi ja mitä kautta siihen päädyit?

Kyllä käppänä on meille se sopiva rotu, vaikka minulle kelpais melkein mikä rotu tahansa :D Koiraa valitessa meinasi isännän kanssa tulla melkoisia ristiriitoja. Isäntä halusi koiran mikä olisi pieni, rauhallinen ja vähän karvoittava.  Minä halusin ison, pörröisen ja touhukkaan. Käppänä on aika hyvä kompromissi, eikö? :D Tosissaan puhuen itse en ole keksinyt montaa koiraa, mitä en missään nimessä itselle ottaisi, joten käppänä kelpasi siinä missä mikä tahansa muukin. Ja kun koirista ei varsinaisesti ollut suurta kokemusta, oli vaikeaa sanoa mikä rotu itselle sopii. Isäntä oli aikaisemmin tutustunut muutamaan käppänään, ja ollut ihastunut niiden luonteeseen ja helppoon hoitoon (?), joten sellainen meille valittiin. Päivääkään en ole rodun valintaa katunut, joka päivä tuntuu enemmän ja enemmän siltä, että tämä on meille sopiva rotu. Tosin voi olla, että yritän saada tuon isännän huolimaan meille vielä joskus ihan "oikean" snautserinkin :D

5. Rajoittaako koirasi jollain tavalla elämääsi?

Tottakai rajoittaa. Aamuisin ei saa nukkua niin pitkään kuin haluaa, iltaisin ei voi lusmuilla kylillä niin pitkään kuin haluaa, sateella ei voi kääriytyä tiukemmin vilttiin ja lomalle ei voi lähteä kovin extempore- meiningillä. Mutta toisaalta, eiköhän nuo kaikki asiat voi laskea niiksi hyviksi asioiksi, mitä koirat omistajilleen tuottaa ;) Päivääkään en ilman koiria enää haluaisi viettää, kyllä ne antaa paljon enemmän kuin ottaa.

6. Onko koiraharrastuksessa jotain (ajatusmaailmaa, uskomusta, stereotypiaa, käytäntöä....) jonka haluaisit muuttaa?

Ei kyllä ole varsinaisesti itsellä tullut vastaan mitään, mistä kovin olisi karvat nousseet pystyyn. Ihan yleisesti ehkä se, että joillakin ihmisillä tahtoo mennä asiat liian pitkälle, treenataan pipo aivan liian kireällä niin, että tekeminen ei ole enää mukavaa itselle eikä koiralle. Koira on kuitenkin elävä otus, mikä on pakko ottaa huomioon mitä tahansa treenattaessa ja kilpaillessa, aina ei onnistu eikä siitä saa koiralle hermostua. Tottakai koiralta saa vaatia huippusuorituksia ja saa tähdätä huipulle, mutta oman tai koiran jaksamisen kustannuksella niin ei vaan voi tehdä.

7. Oletko huomannut yhtäläisyyksiä itsesi ja muiden samaa rotua harrastavien ihmisten välillä, ts. päätyykö tietyn rotuinen koira tietynlaisille ihmisille?

En kyllä tätä allekirjoita ihan kokonaan, toki jossain määrin varmasti pitääkin paikkaansa. Tietyt rodut kun on kehitetty tiettyyn tarkoitukseen, niin toki tietynlaiset ihmiset niitä ottavat, esimerkkinä erilaiset metsästyskoirat tai palveluskoirat. Seurakoirat, joihin itse ainakin luen käppänätkin, taas jakautuvat laajemmalle omistajakunnalle, joiden välillä voi olla suuriakin eroja. Nämäkin on toki aika yleistetysti vedettyjä johtopäätöksiä. Toki seurakoiran kanssakin voi harrastaa ja sitä voidaan käyttää ammattikäytössäkin, muistan jostain lukeneeni chihuahuaa käytettävän huumekoirana jonkun maan tullissakin! Ja toisaalta taas metsästys- ja palveluskoiria otetaan yhä enemmän ihan vaan kotikoiriksikin.

8. Mitä mieltä olet roturisteytyksistä?

Roturisteytyket ovat tärkeitä silloin, kun niillä edistetään ensisijaisesti rodun terveyttä ja laajenneteaan ahtaaksi käynyttä geenipoolia. Roturisteytyksissäkin täytyy kuitenkin pitää mielessä rodun alkuperäinen tarkoitus, eikä siihen tule ryhtyä aivan heppoisin perustain (tyyliin saadaan rotuun uusi kiva värimuunnos). Roturisteytykset on aina vaikeita kysymyksiä, ja itse en lähde siihen sen kummemmim perehtymään, kun tarkoitus ei ainakaan lähivuosina ole alkaa kasvattajaksi.

9. Jalostuksellisesta näkökulmasta pohdittuna, onko koirasi rodussa jotain pielessä?

Itse pidän käppänää melko terveenä rotuna, vaikka itsellä sattuukin olemaan sairas yksilö. Käppänä ei kärsi yleisesti ottaen ruuminrakenteestaan miltään osin, eikä siinä esiinny perinnöllisiä sairauksia suurissa määrin. Itse en ole kovin tarkkaan rodun jalostukseen perehtynyt, mutta ainakin omasta mielestäni käppänä geenipoolikaan ei Suomessa ola mahdottoman suppea. Täysin tervettä rotua, missä ei esiintyisi mitään perinnöllisiä sairauksia ei ole eikä tule, mutta siihen nähden käppänöiden kanssa ollaan ihan hyvällä tolalla.

10. Miten kaikki sai alkunsa - onko innostus koiriin ollut aina olemassa vai syttynyt pikkuhiljaa?

Meillä on lähes aina ollut perheessä koira. Joko kotona tai sitten vähintäänkin lähisuvussa, jolloin olen päässyt mukaan koiran kanssa touhuamiseen aina. Ensimmäistä oikeasti omaa koiraa jouduin odottelemaan muutaman vuoden, kun itse en sellaista halunnut ahtaaseen kaksioon saati solukämppään ottaa. Heti kun pääsimme muuttamaan omaan taloon, ja se saatiin siihen kuntoon, että sinne voi koiria päästää, alkoi oman koiran haku. Huugo muutti meille ennen kuin taloa oltiin edes vuotta omistettu.

11. Koiramaisia tulevaisuudenhaaveita?

Kerätä koko värisarja tai kokosarja, heh. Noh, nyt olen kyllä päättänyt, että yhtään pentua ei tähän taloon tule ainakaan pariin kolmeen vuoteen, mutta varmasti meillä koir(i)a tulee aina olemaan. Ja toki aina siellä syvällä alitajunnassa elää pieni haave omasta pentueesta, mutta vielä luultavasti vuosiin ei sellaiseen riitä aika eikä tietämys, mutta ehkä joskus :)

+Bonus 12. Kuvitellaan, että olet harkitsemassa koiranottoa. Mihin kiinnität huomiota kasvattajaa/sopivaa pentuetta etsiessä, ja millainen olisi unelmayhdistelmä?

Aluksi pitäisi varmaan päättää koiran rotu ja mahdollisesti väri ;) Itse valitsen kasvattajan melko mutu-tuntumalla, ehkä siihen voisi käyttää enemmän aikaa ja lukea kaikenmaailman sukutauluja, mutta en vielä ole niin hurahtanut tähän koiratouhuun. Minulle pääasia on, että pennut vaikuttaa terveiltä ja hyvinvoivilta. Eli jos nyt oletetaan, että olisin ottamassa kolmatta käppänää, kysyisin ensimmäiseksi suosituksia poikien kasvattajalta, jos hänellä itsellään ei sattuisi olemaan pentuja tulossa tai haluaisin sellaisen värin, jota hän ei kasvata. Jos ei muuten, niin etsisin kasvattajaa käppänäkerhon nettisivuilta. Ennen varsinaista päätöstä pennun ostosta tahdon käydä pentuja katsomassa. Siitä syystä pentu olisi hyvä saada mielellään Oulun lähistöltä, mutta kyllä voisin käydä pentua katsomassa kauempanakin. Kun käy paikan päällä katsomassa, miten pennut elävät, saa parhaimman kuvan kasvattajasta ja hänen kasvatusmenetelmistään. Jos pennut voivat selvästi hyvin, teen lopullisen ostopäätöksen.
Unelmayhdstelmä mielestäni on se, että pennuilla on isä ja äiti ;) No ei, en tosiaan ole niin perehtynyt mihinkään sukukarttoihin yms. touhuun, luotan enemmän kasvattaja kykyyn valita sopivat vanhemmat. Toki mielellään niin, ettei kummallakaan vanhemmalla ole mitään periytyviä sairauksia yms. mutta en tosiaan niin tarkkaan mieti mitään karvanlaatuja ja luonteita.
Asia on tietenkin toinen sitten, jos itse joskus alkaisi koiria kasvattaa, silloin perehtyminen kaikkeen pitäisi olla paljon suurempaa ja syvällisempää.

Haaste saatiin Tenhon blogista, mutta ei me viitsitä sitä eteenpäin lähettää, ei siksi, että haaste olisi ollut ikävä, vaan lähinnä siksi, että me ei seurata niin montaa blogia, joissa tämä haaste jossain muodossaan ei olisi jo kiertänyt. Jokainen saakoon ottaa haasteen vastaan omin nokkinensa vanhoine kysymyksineen, jos siltä tuntuu ;)

Huugo tänään 1-vuotias!

Näin pieni se oli, kun se tänne muutti...

...ja näin suureksi herrasmieheksi se on kasvanut!

Kaikista murheista huolimatta Huugo pääsi tänään kunnioitettavaan yhden vuoden ikään, eikä vielä paina ikä jäsenissä! Eiköhän me saada vielä viettää useita syntymäpäiviä Huugon kanssa. Huugo kylläkin joutui samaan asemaan, kuin aika moni joulun aikaan syntynyt, eli synttärit vietettiin jo jouluaattona, Huugoa hemmoteltiin lohi-riisi -aterialla ja Joulupukki toi Huugolle ihanan krokon ja kasan Dentasticksejä :D Tänäänkin Huugoa on toki muistettu, poju sai nukkua päikkärit lempparipaikallaan, eli mamman kainalossa, ja sen jälkeen pääsi pikku kävelylle, kun kerrankin oli kaunis ilma ja kohtuullinen pakkanen. Ja eiköhän isäntäväen kinkunsyönnistä liikene taas Huugollekin pari maukasta läskinpalaa :D

P.S. Blogiin saadaan varmaan lähiaikoina vähän lisää päivityksiä, joulunaika on ollut niin kiireinen, ettei ole kerennyt koneella istua ja ennen joulua oli teknisiä ongelmia, kun netti ei pariin viikkoon toiminut, ja blogger ei halua toimia kunnolla Applen mööpeleiden kanssa...