Pitkästä aikaa Röllin kuulumisia

Meillä jäi blogin päivitys olemattomaksi kesän aikana, kun työhommien takia en päässyt koneen ääreen, eikä Blogger halua toimia kunnolla iPadilla. Nyt kuitenkin taas lisää Röllin elämää tiedossa, varsinkin kun emäntä sai hommattua kunnollisen kameran, millä kuvata pojan edesottamuksia.

Rölli itse jaksaa vallan mainiosti, nyt vuoden ja kahden kuukauden kypsässä iässä Rölli on päässyt varmastikin täyteen kokoonsa. Sopusuhtaisen oloinen poju siitä kasvoi, vielä on kuulematta, mitä mieltä kehätuomarit siitä on. Hammas kun ei koskaan suoristunut kunnolla, niin jäi tämän kesän näyttelyt käymättä. Hammas tosiaan on aika huono, mutta jossain näyttelyissä tulevaisuudessa olisi silti tarkoitus käydä, edes kuulemassa mitä mieltä Röllistä noin muuten ollaan.

Rölli on harvinaisen touhukas pikku tuholainen. Tuhottujen tavaroiden listalta löytyy aika paljon, onneksi huonekalut on vielä saaneet jäädä rauhaan. Muutamat korkokengät, parit kännykänkuoret,  parikymmentä rullaa vessapaperia, muutama leipä, roskapussin sisältö pariin otteeseen ja kaikki saatavilla oleva paperiroska on löytänyt tiensä Röllisilppuriin :D Tosin kaikesta ei voi yksin koiraakaan syyttää, varsinkaan sen kymmenennen vessapaperirullan kohdalla, vaan kaikki syötäväksi/silputtavaksi kelpaava täytyy nostaa Röllin ulottumattomiin. Eli n. kahden metrin korkeudelle tai visusti suljettavaan kaappiin :D Rölli hyppää korkealle ja osaa avata niin ovia kuin vetoketjujakin. Taitava kaveri.

Silppuamista suurempi ongelma on ollut Röllin tapa merkkailla sisälläkin kaikki nurkat. Nyt (ei kyllä saisi sanoa ääneen) tosin tuntuu, että merkkailu on rauhoittunut, eikä jokaisen yksinolon jälkeen enää löydy pisua jokaisesta sohvankulmasta ja tuolinjalasta. Kylläkään mitään arvokasta ei Rölli ole merkannut niin, etteikö siitä olisi selvitty pesuaineella ja luutulla, niin yritämme vaan pärjäillä tämän ongelman kanssa. Harkinnassa on kyllä ollut, ja pari löytyy ommeltuinakin, poikien pisusuoja, mutta ei tunnu kovin mukavalta jättää Rölli yksin vaipoissa odottelemaan, että joku tulee kotiin. Varsinkaan kun herra vihaa kaikenlaisia vaatekappaleita, eikä suostu liikkumaan niiden kanssa. Toivotaan, että ikä tuo helpotuksen tähän hommaan, kun niistä poikien pähkinöistäkään ei vielä olla valmiita luopumaan ;)

Loppuun vielä niitä kuvia, turkin kuntoon ei kannata kiinnittää huomiota, se on vähän vaiheessa kunnollisen nyppimispaikan uupuessa ;)