Vaasa KV 14.4.2013

Olin ilmoittanut Röllin Vaasan kansainväliseen koiranäyttelyyn jo joku aika sitten. Edellisissä mätsäreissä kuitenkin tuomari huomasi, että Röllin vasen alakulmahammas kasvaa vinoon, ja sitä olisi syytä näyttää lääkärille. Olin toki itsekin huomannut, että hammas ei ihan kasva niinkuin pitäisi, mutta ajattelin sen suristuvan aijan kanssa kasvaessaa kokonaan esiin. Noh, joka tapauksessa lääkäriin varattiin aikaa, ja harmiksi saatiin se vasta perjantaille juuri ennen Vaasan näyttelyä.

Lääkäri totesi hampaan tosiaan kasvavan vinosti sisäänpäin. Sellaisenaan hammas ei kuitenkaan aiheuta Röllille mitään ongelmia, se saa suun kiinni normaalisti eikä hammas ole yhtään hidastanut syömistä tai silppuamista :D Myös luut menee aivan samaan tahtiin kuin ennenkin, niin kanankaulat ruoalla kuin ajanvitteeksi tarkoitetut nahkarullaluutkin. Näin ollen lääkäri totesi, että hampaalle ei kannata mitään tehdä, koska syyt oikomishoitoon olisivat täysin kosmeettiset. Itsekin olen samaa mieltä, oikomishoito ei vaikuta yhtään kivalta koiralle, eikä sillä saavuteta näyttelyitä ajatellenkaan mitään, kun Kennelliitto (mielestäni kyllä ihan aiheellisestikin) karsastaa oikomishoitoja koirilla kosmeettisten syitten vuoksi.

Röllin purukalusto

Hoito-ohjeeksi saatiinkin sitten vain hampaiden puhtaudesta huolehtiminen, vinoon kasvavat hampaat saattavat altistaa helpommin hammaskivelle ja muille hammassairauksille, kun niiden väleihin jää helpommin kaikkea törkyä. Hampaat tulisi pestä säännöllisesti, mielellään joka päivä, ja Dentasticksit yms. purupalat auttavat kuulemma myös. Hammaslääkäri vastusti kovien ajanvieteluiden syömistä, vaikka ne saattavatkin hampaita puhdistaa, mutta kuulemma koirat (ei siis vain Röllin tapauksessa) saattavat niitä purra liian kovaa, seurauksena hampaan halkeaminen. En kyllä tällaista ole kuullut koskaan ennen, mutta meillä ei ole vielä syötykään oikeita isoja kovia luita koskaan, joten ei aiheuta toimenpiteitä. Joka tapauksessa, Rölli saa nyt totutella hampaiden pesuun, ja voitte uskoa, ettei se ole kivaa :D Pikku hiljaa ollaan nyt totuteltu hammastahnan makuun ja hampaiden "harjaamiseen" sormella, jotta Rölli hoksaisi sen olevan kivaa.

Hammas on kuitenkin sen verran pahassa asennossa nyt, että Rölli ei sen puolesta kelpaa näyttelyihin. Asiasta kauhistuneena, kaksi päivää ennen Vaasaa, soitin tietenkin kasvattajalle, joka kuitenkin oli optimistinen hampaan suhteen. Röllin hampaat kun ovat aina kehittyneet normaalia hitaammin (äärettömän syvän tissikiintymyksen vuoksi ;) ), niin toivottavasti myös leuat kehittyvät hitaammin ja kasvavat vielä, jolloin hampaalla on mahdollisuus kääntyä oikeaan asentoon. Hammas ei ole vielä kasvanut täyteen mittaansa, joten saa nähdä miten se lopulta suuhun asettuu. Toki Vaasan näyttelyn suhteen hampaalle ei voinut enää mitään, ja sainkin miettiä pitkään kannattaako Vaasaan lähteä ollenkaan hakemaan melko varmalta tuntunutta hylkäävää tulosta.

Asiaa mietin tosiaan vielä sunnuntaiaamuna ennen viittä. Koko yönä sain nukkuttuakin varmaan kokonaiset kolme tuntia, kun pohdin kannaataako aamulla auto startata Vaasaa kohti. Aaamun tunneilla päätin kuitenkin, että sama se nyt on lähteä kokeilemaan, samalla saadaan vähän kuvaa siitä, miten Rölli muuten pärjäisi kehässä ja kannattaako jatkoa näyttelyiden osalta haaveilla muutenkaan. Olen myös saanut kuulla olevani peruspessimistinen ihminen, niin ajattelin nyt yrittää positiivista asennetta tähänkin :D Toisaalta loppulisen päätöksen tein se mielessä, että en voi olla varma etteikö Rölliä voitaisi hylätä myös jostakin muusta syystä ;) Varsinkaan trimmiin en ollut järin tyytyväinen, itse sen sille tein, enkä koe olevani vielä mitenkään taitava trimmaaja. Kaiken lisäksi karva on hitusen ylipitkä ja Rölli lähes ylikokoinen...

Auto kuitenkin startattiin Vaasaa kohti synkässä säässä, vettä sateli koko matkan Vaasaan saakka ja hereillä pysyminenkin meinasi aiheuttaa kuskille ongelmia, kun molemmat äijät nukkua tuhersivat melkein koko matkan :D Perille kuitenkin päästiin ehjänä, toki Röllin viimeistely sai pienen kolauksen sen innostuessa pissimään ruusupuskan juureen ja potkimaan multaa ympäriinsä isotellessaan, mutta pakkohan poika oli pissalle päästää, vai? Kisapaikalla oli jo täysi tohina käynnissä, meidän kehässä olivat mustat käppänät koitoksessa ja seuraavaksi kehään olivat menossa musta-hopeat. Meidän vuoro olisi heti mu-hojen jälkeen. Onneksi niin ajoissa paikalla, että kerettiin näkemään musta-hopeiden koko ryhmän suoritus, niin tiedettiin mitä odottaa omalla vuorolla. Tämä kuitenkin oli ensimmäinen oikea koiranäyttely, mihin olen koskaan osallistunut muuten kuin katsojana, niin oli mukava seurata muiden suoritusta ensin.

Tuomari (Marina Markio) päätti pitää mu-hojen jälkeen pienen tauon ennen pippuri-suolan väristen kehiä. Sen tauon aikana kerkesin jo muuttaa paniikissa mieltäni muutamaan kertaan Röllin osallistumisesta, meinasin pakata kamat kasaan ja lähteä livohkaan, onneksi Timo oli henkisenä tukena mukana ja kielsi karkaamisen :D Niinpä Röllin vuoro tuli, ja kehässä se onneksi käyttäytyi tosi hyvin. Vähän juokseminen oli sen mielestä tosi jänskää ja kivaa, eikä ihan puhtaalla ravilla koko kierrosta päästy, mutta rauhoittui onneksi vähän edes-takaisin juoksua varten ja tuomari sai jonkinlaisen kuva sen liikkeistä. Rölli oli kehässä yksin, muita urospentuja ei ollut ilmoittautunut pi-sujen pentukehään. Pöydällä Rölli päätti, että tuomarihan on aivan ihana nainen, ja kiipesi sille suurinpiirtein syliin häntä heiluen ja naamaa kiihkeästi pussaillen :D Itse olin aivan kauhuissani, että mitä minä nyt teen, kun näyttelyhihnasta vetämällä Rölli ei alas suostunut tulemaan, mutta onneksi tämä tutustumisriitti oli tuomarin mielestä järin hurmaava :D Aika pikaisesti tuomari sitten Röllin kopeloi läpi ja suuhun katsoessa kuului vain pahaenteinen "O-ou." Mittaa tuomari ei kaivanut Röllin kohdalla esille. Seisotuskin meni kohutullisen hyvin, Rölli jaksoi seisoa koko ajan, mutta katse vähän herpaantui seuraamaan kehän laidan touhuja ympäriinsä.

Arvostelu oli kuitenkin mahtava: Rölli oli luokkansa ykkönen ;) Kunniapalkintoa ei saatu juurikin hampaan vuoksi, mutta tuomarikin kuulosti optimistiselta sen suhteen, että tilanne saattaa vielä parantua. Kirjallinen arvostelu kuului:

"Tyylikäs ja ryhdikäs pentu. Ikäisekseen riittävän vahva runko. Hyvä pää, mutta liian kapea alaleuka josta johtuen alakulmahammas väärässä paikassa. Pysty olkavarsi, muutoin hyvin kulmautunut. Liikkuu hyvin, mutta vielä hyvin pentumaisesti. Ikään nähden tarpeeksi puhdas väri. Erinomainen luonne."

Rölli reissun jälkeen kotona

Voittajan on helppo hymyillä ;)

Emäntä oli niin innoissaan ja häkeltynyt, kun hylkäävää ei tullutkaan, että ei tajunnut edes palkita koiraa eikä kätellä tuomaria :D Mahtava reissu onneksi tuli, ja olen tosi tyytyväinen Rölliin, sen käytökseen kehässä ja ulkonäköönkin. Nyt toivotaan kovasti, että hammas tosiaan suoristuisi leukojen kasvaessa, jotta päästäisiin jatkamaan näyttelyharrastusta. Seuraavaksi tiedossa onkin Röllin turkin nyppiminen kokonaan alas, joko tällä tai ensi viikolla Rölli saa tutustua kaljun käppänän elämään ;)

Mutta jos hammas jää tuollaiseksi, niin muitakin harrastuksia meillä on mielessä, nyt ollaan ahkerasti käyty pentuagilityssä, ja agilityä ainakin jatketaan tulevaisuudessa joka tapauksessa, mutta myös uusimman Koiramme-lehden artikkelin pohjalta rally-toko alkoi myös kiinnostaa, mahdollisesti syksyllä sukellamme sitten sen pariin, kesän aikana sitä itsenäisesti harjoitellen.